Vanhan vaahteran laulu

Linnut laulullaan meidät herätti
taivaanranta peittyi säteistä auringon
vierelläni ain sinut nähdä sain
kesäöin ja päivin sä olit luonani
Miksi aina kun onni hymyää se katoaa pois
toisten kohdalla unikuva tää kuin totta se ois
alla vaahteran sävel suruinen
yhä vielä kertoo kuka on rakkahin
Laulussani on sävel suruinen
ilo pois on mennyt kuin virtaliekit nuo
paljon odotin paljon kaipailin
joutui päivä iltaan ennen kuin huomasin
Lehti kuivannut piha vaahteran on tallella vain
muisto kauneimman ensirakkauden on luonani ain
alla vaahteran sävel suruinen
yhä vielä kertoo kuka on rakkahin