Kuin Öinen Meri

Huu! Kuinka tuuli ulvookaan? Kuinka hauras on sydän-yö
Surun mainingit silloin kun rantaan lyö
Ne on tunteeni tuli ja kaipuuni alho
Aika myrskyn saa jälleen kuin ikuisuus
Suru sankarit sitovi, surun aika on loputon
Syömein saata sammuksiin, kaiva hautani syvyyksiin
Hyrsky hyinen on, kuin aava murheiden
Huu! Kuinka tuuli ulvookaan! Niin synkkä on sydämes yö
Surun mainingit silloin kun rantaan lyö
Ne on tunteeni tuli ja kaipuuni alho
Niin hyinen myrsky saa kaipuuni palamaan
Ruusut kauan sitten kuihtuneet uupuneen rakkauden
Huomaan unen jumalten, kuljen kerran viimeisen
Synkkään yöhön hyljätyn, Meren yöhön vaipuen
(Lead — Stefan)
Surun tuuli kuolleet henget kantaa, kauas taa yön porttien
Ja viimein kun vuoksi tietä antaa käymme taloon jumalten
Tiedät mi on mietteeni kun sataa, silloin kun sataa
Mä olen sun
Ja silti salainen kuin öinen meri, ja vain toivon et olisit mun