Päivin sekä öin

On jo ilta myöhä, ja me tässä istutaan
Me toisillemme omat, me toisillemme vieraat
Jos kysyt miten tähän tultiin, luulen tietäväni sen
Jos kysyt miten jatketaan, niin minä vaikenen
Minä olen kyllä ollut meihin tyytyväinen
Luullut koko ajan, että säkin tunnet niin
Ja nyt katsot mua ja sanot, ettet tiedä mitä teet
Onko mennyt rikki jotain, joka palaisi ei enää ennalleen
Kuitenkin
Joka hetki, päivin sekä öin
Se olet sinä jota ikävöin
Joka hetki, päivin sekä öin
Joka hetki voitoin taikka häviöin
Se olet sinä jota ikävöin
Joka hetki, päivin sekä öin
Sinä olet yhä paras ystäväni
Vaikka muuten sitä aina sulle osaa näyttää en
Kuin näyttämällä sulle kaikkein pimeimpäni
Sen jota toisilta kaikin voimin peittelen
Kuitenkin…
Kuitenkin…