Ikkunalauta

Sataakahtakymppiä suoraan päin seinää
Sun pettynyt katse jätti haavat mun selkään
Pilvilinnan palasia pitkin keittiön lattiaa
Oon kahlittuna kunnes mut uskallat unohtaa
Oli kirpeä aamu ja kurkiaura
Sumeat silmät ja ikkunalauta
Sekava hiljaisuus kumisee mun ympärillä
Makaan lattialla telkkari päällä
Yötaivas kirkuu kattojen yllä
Juhlijoiden äänet kaikuvat etäällä
Sekava hiljaisuus kumisee mun ympärillä
Makaan lattialla telkkari päällä
Yötaivas kirkuu kattojen yllä
Juhlijoiden äänet kaikuvat etäällä
Häpeä tervehtii alastonta vartaloa
Kuin huoneesta toiseen seuraan kahlittua kohtaloa
Yön alla monta onnetonta loppua
Mä suljen silmät enkä tarvii sun sanoja
Oon pahoillani vain kerran aion anteeks mä pyytää
En oo kyyneliis, en onnees lopulta mä syypää
Toivon kun aamulla aurinko nousee
Se kultaa sun muistot ja rakastut toiseen
Katsoit perään mut et katsonut minua
Näit unelman jonka annoit musta heijastua
Oli kirpeä aamu ja kurkiaura
Sumeat silmät ja ikkunalauta