Omituinen ystävä

Pienet on piirit
Jumalauta mikä tunne se on pienestä kiinni
Passaa se huilu
Tuli on päästetty irti
Välillä me ku elokuun kasarin lapset
Kasvanu harhaan
Nurkassa yksin on ihan hyvä olla
Kuka pelastas parhaat
No mä oon tavannu yhden
Ja hän ei tahdo eikä pyydä mitään
On omituinen ystävä jolla on omituiset jutut
Eikä häiritse ketään
On ihan niinkuin sä, on ihan niinkuin mä
Ei katso eikä kuuntele ketään
On omituinen ystävä jolla on omituinen tapa tulla kutsumat kylään
On ihan niinkuin sä, on ihan niinkuin mä
Omituinen ystävä
Paina sun kädellä vastaan
Horjun edes ja takas
Edessäni alasti sun iholla vastaus
Tiedän mitä teen
Ja sä tiedät et mä tiedän et sä tiedät et nää ysärin lapset
Astunu harhaan
Etsien sielua sielt mis on pimeää
Hyvin pimeää
Siellä hän ei tahdo eikä pyydä mitään
On omituinen ystävä jolla on omituiset jutut
Eikä häiritse ketään
On ihan niinkuin sä, on ihan niinkuin mä
Ei katso eikä kuuntele ketään
On omituinen ystävä jolla on omituinen tapa tulla kutsumat kylään
On ihan niinkuin sä, on ihan niinkuin mä
Omituinen ystävä
Hän ei tahdo eikä pyydä mitään
On omituinen ystävä jolla on omituiset jutut
Eikä häiritse ketään
On ihan niinkuin sä, on ihan niinkuin mä
Ei katso eikä kuuntele ketään
On omituinen ystävä jolla on omituinen tapa tulla kutsumat kylään
On ihan niinkuin sä, on ihan niinkuin mä
Omituinen ystävä