Freddie Krueger

En pysty nukkuu öisin mul on päässä liikaa demoneit
Toine silmä auki puffaan lisää etten sekoo man
Istun samas huonees, samal sohval samoi seonneit kavereit vieres,
jotka on kaikki sielustansa eronneit
Peto vei mut, ei palauttanu, mut jätti eloo hei
Nyt mä laahustan tääl ja tuijottelen vaa betonei
Kaikki on nii harmaat, ei valot pala missää
Synnit painaa niskaa, päätä kiristää
En halu siristää silmii, tiedän kaiken olevan totta
Kohtaloo et voi ohittaa, älä unohda sitä koskaan
Taistelen enkä kaadu, sieluni kadonnu haamu
Odotan innolla millon sä tänne viikatemies saavut
Ei jengillä kauaa kestä, ei nähdä eläkettä
Se alko jo sillon ku todettiin ettei tästä käsiä pestä
Paskasta ehkä, muttet pese arpia, virhettä
Seuraukset on kärsittävä, älä unohda perinnettä
Edelleen pimeessä täällä, luistelen heikolla jäällä
Kuuntelis järjen ääntä, en kuuntelis ääniini päässä
Pois on mun päästävä täältä, en tänne haluisi jäädä
Mutten sitä mä päätä, koska en pääse ulos mun päästä
Painajaiset valuu ohi, seuras Freddie Krueger
Suomalaisten rohto, flindaa lääkkei sekä Rueger
Valveunet on näyttäny toisen ulottuvuuden
Sen sisältö on pilannu kaiken kauniin totuuden
Demonit edelleen riivaa, ei pelkotiloista puutet
Betoneit edelleen tsiigaan, nukun vast aamu kuudelt
Mun seratoniinin puute kiinni jokases huumees
Hauskaaki oli joskus ku kaikki meni kohtuudel
Nykyää mustana mieleni laahaan kylillä silmätikkuna
Tippumas en oo vielä, mut palasina niinku hajotettu ikkuna
Semi fiksua, lisää litkuja, napsuja, nipsuja, ei tää oo hallittua
Meno menny deepiks, en tästä enää selvii, valuu ku kyyneleet itkuna
Matkoille meno lippuja, ei menopaluu mahista kun oot
Vangittuna
Oman pääsi sisällä ei mikään sua pidätä, ku kortit on jo valittuna
En pysty nykkuu öisin pysyn pimeessä nurkassa istumas
Nukkumatti saapuu tarjoo unihiekat linkkuna
Edelleen pimeessä täällä, luistelen heikolla jäällä
Kuuntelis järjen ääntä, en kuuntelis ääniini päässä
Pois on mun päästävä täältä, en tänne haluisi jäädä
Mutten sitä mä päätä, koska en pääse ulos mun päästä