Kotiinpaluu

Merele tähyää
löytömatkaajan pronssinen pää.
Hänen luultiin jo hukkuneen,
kunnes eräänä keväänä
riemuittiin, juhlittiin kotiin palannutta sankaria.
Pöydissä supateltiin:
Miks lie ruumassa tyhjää niin?
Tuopit kurkkuihin kaadettiin.
Tuolit heiteltiin korkeuksiin.
Riemuittiin, juhlittiin kotiin palannutta sankaria.
Kuningas tarjosi saaliista kultaa
ja tytärtänsä ainoaa.
Eivät kai riittäneet lunnaat,
vaihtui vain päivä seuraavaan.