Maneki Neko

Loppujen lopuks ainut mitä ei kai saada voi
On se kuuluisa vapaus
Se, joka lauluis vaan soi
Mut tää kepeä kaipaus on mulle ihan mukava linna
Just sopiva aitaus
Niin tuttu draama
Pliis kuulethan sä mitä mä sanon
Onhan tää sulle ihan selvää, joo
Mä tiedän et sä ymmärrät
Se taas vaan sanomatta jää
Tänään taivas on sininen ja pilvetön
Voima mun sisäl vielä nimetön
Mut mä kastan sen tähän pyhään suruun
Niin se tulee kun mä kutsun
Sä tulit hakemaan viimeiset esineet
Maneki nekon ja nuottitelineen
Muistatko vielä
Tunnen vähiten ja samalla eniten kun
Aurinko alenee pimeä ylenee ja
Samalla joku tuol herää ja joku taas kuolee
Tääl onni on niin takeeton
Mitä se on ees, mitä se onni on?
Välil sataa täpöl halaa kovaa
Ohimennen hipaisee jättää poraa ojaan
Näin sut toril ostamas omenoita
Luulin ettet pidä niist
Parempi etten ees järkeillä koita
On mielikuvat liian painavii
Niin, se sitsi
Ei täs midist, harmittaa skidist
Mut tää oli vissiin siks
Et tulis niit uusii tasoi
Tänään taivas on sininen ja pilvetön
Voima mun sisäl vielä väritön
Mut mä maalaan sille suun tällä surul
Uuden tarinan se puhuu
Sä tulit hakemaan viimeiset esineet
Maneki nekon ja nuottitelineen
Muistatko vielä
Tunnen vähiten samalla eniten kun
Aurinko alenee pimeä ylenee ja
Samalla joku tuol herää ja joku taas kuolee
Sä tulit hakemaan viimeiset esineet
Maneki nekon ja nuottitelineen
Muistatko vielä
Tunnen vähiten samalla eniten kun
Aurinko alenee pimeä ylenee ja
Samalla joku tuol herää ja joku taas kuolee
Sä tulit hakemaan viimeiset esineet
Maneki nekon ja nuottitelineen
Sä tulit hakemaan viimeiset esineet
Maneki nekon ja nuottitelineen
Loppujen lopuks ainut mitä ei kai saada voi
On se kuuluisa vapaus
Se, joka lauluis vaan soi
Mut tää kepeä kaipaus on mulle ihan mukava linna
Just sopiva aitaus
Niin tuttu draama
Sä tulit hakemaan viimeiset esineet
Maneki nekon ja nuottitelineen