Sinä

On turha edelläsi käydä
Ovesta ansaan
Ei silti tule
Nauloja kämmen rankaan
Et pääse taakse
Et pysy tässä
Olet vain
Pimeässä kylmässä
Kun nyrkki armon suo
Ja rintalastan murskaa
Kun kuohut koskien
Huutaa palaamaan
Olet yksin
Ilman muiston harhaa
Kun mikään ei ole turhaa
Kuka veljensä murhaa
Sinä!
Mitä pikemmäksi näet
Sitä lähempää katsot
Kasvottomana
Siltaa katkot
Et pääse eteen
Et pysy tässä
Pysyt aina
Pimeässä kylmässä
Kun nyrkki armon suo
Ja rintalastan murskaa
Kun kuohut koskien
Huutaa palaamaan
Olet yksin
Ilman muiston harhaa
Kun mikään ei ole turhaa
Kuka veljensä murhaa
Sinä!
Kun nyrkki armon suo
Ja rintalastan murskaa
Kun kuohut koskien
Huutaa palaamaan
Olet yksin
Ilman muiston harhaa
Kun mikään ei ole turhaa
Kuka veljensä murhaa
Sinä!