Ote Irtoaa

Minä kuulen kun maa kääntyy akselillaan
vierii jyristen aurinko taivaanrantaan
sinua odotan alla ikkunan
Viinin väriset illat sut tuo tullessaan
aamuyön tunnit hiljaiset kanssasi jaan
autoistaan ihmiset meitä tuijottaa
sitten kääntyvät pois — eivät kiinni saa
Ei oo toivoa
ei oo pelkoa
hetket vaan joihin tarttua
ei oo toivoa
ei oo pelkoa
hiljalleen ote irtoaa
Viisarit kohti aamua kiiruhtavat
harmaat ihmiset taas katumme valtaavat
mitä meillä on sitä ne ei saa
Minä kiroan päivää ja aurinkoa
jotka pois vievät sen mikä on haurasta
aamun saadessa tiedän mitä teet
sillankaiteelta nouset siiville
Ei oo toivoa…
Sillankaiteelta
noustaan siiville
Ei oo toivoa…