En kerro kuinka jouduin naimisiin

Minut tunsi kaikki naiset kaupungin
ja minäkaikki naiset tietenkin,
charmia riitti vaikka jakaa muillekkin.
En tiedäminkälainen oli casanova aikoinaan, mut sanon teille vaan,
ettäjotain kyllätiesin minäkin.
Mävannoin etten koskaan mene naimisiin,
en rahojani tuhlaa sormuksiin,
en koskaan helly naisen kyyneliin.
Mut surullinen on laulun loppu, arvaatko sen,
mäostin sormuksen, lopun laululleni silloin sanoin tahdon.
En kerro kuinka jouduin naimisiin,
ehkäviimein sorruin naisen kyyneliin,
tai vaimon tuomiin pieniin kaksosiin
tai vaimon tuomiin pieniin kaksosiin
tai vaimon tuomiin pieniin kaksosiin.