Karhunkynsi

En enääyksin hallitse koskia ja metsää
puitani koura kyltymätön repii juuriltaan
kuka valtakuntani rajoja käydäuskaltaa
näin rikkoa iäisyyksien rauhaa?
Korvessa monta asuu voimaa
vieläkarhu kynsin teitäkin paikastanne muistuttaa
Kaikki syntyy raivosta, siitätuskasta
jota tuli maahan valaa kädestäjumalan
tuhansien hautojen hohkaessa hiljaisuutta
alkaa marssimme tuhansiin lisää
kituessaan hiljaisinkin kiroaa
heikoinkaan ei tallottuna makaa vihan kasvaessa
Eikövalo riitäniin kauas ettänäkisit
pedot joiden jo kuulet liikkuvan?
Heräät sotahuutoon, vilkuillen tyhjyyteen
oma pelkosi riistäätoivon elämästä
kaikki raivosta syntyy tuskasta
poltettuun maahan poltettuun jumalaan kaikki palaa
Tulen valtakunnasta veren valtaan
veren vallasta kuolemaan
hylätty karjasi teuraaksi joutaa
yöhelppo on taposta puhdistaa
ei kukaan tuolle puolen näe
ei teilläole aikaa
Yksin jääroihuamaan
saastaisten ruumisten rovio
maa hetken palaa mustana
mustaan vereen saa nukahtaa