Vesien hallitsijan testamentti

Tuli kerran myrsky, vei kaiken siltä
Mitä sillä koskaan oli ollutkin
Silloin se päätti, kerran se on herra
Nuo voimat orjina palvelee
Kesken ei saa jättää
On vain jaksettava
Matohan olin, mutta kekseliäs
Niin sukuni laajalle levisi
Tuhansia vuosia uutterasti töitä
Lopuksi sain mitä ansaitsin
Kesken ei saa jättää
On vain jaksettava
Kohta ei matkaa jäljellä enää
Mihinkään
Kunnianarvoisasta on nyt tullut vanha
Tehnyt työnsä, voi poistua
Seuraavien vuoro jatkaa rakennusta, hyvä
Perustus on valmiina
Minulle ei jäänyt yhtään salaisuutta minkä
Voisin vielä selvittää…
Itseään säästämättä, kaikki edestämme
Enää autuus odottaa
Vannotti jokien kääntäjä
Tulvan, aaltojen haltija:
Älkää antako niiden koskaan virrata vapaina!