Melankolia

Tosimies ei tallenna rallattaa ralleja, laskee matikankokees tarvittaes allensa
Vaik bensa vaihtus suomes bentsoks suomessa, kossu on ikuista nestemäistä
luonnetta
Kaipuu on, ehkä puu, mihin suomalainen taas tarttuu
Väinämöisen partaan ku parkuu, pulloon pakenee nykyaikaa karkuu
Kyynelii katkerii, tuulii haikeita kateellisii kaikesta, luonnostaan vaikeita
Et tuu ymmärtää suomalaista koskaa, kalja kalvaa kansalaist se on kallist roskaa
Kahel kielel vaiti, nuukaa jäbäl suuta, sisukarkin katku kertoo eilisestä muuta
Kossu opettaa, koulun lopettaa, viisaat voi hiisaa mut kossuu tääl piisaa
Melankolia, melankolia, sinulle suomalainen melankolia (2x)
Ajottain sisimpääni, sinne mut kadottaa, mis isieni ykstoist latoo kansani
majottaa
Etiketin maisemaa, karkaan tympeitä, mis isät ite kossuu poistaa ylpeenä
Ympärillä kossumeri, lautaranta raukka, laukkaa päin mäntyy pohjanmaan kautta
Kossupullo, ei uspi vaporisaattori, kengis vaa tuohta, ei alligaattorii
Yksin keskustellaan, kossutelaa, kessutellaa, oman ketjus maan sauhuissa
Alkuaine koskettaa syvältä ku nainen, syvältä ku aiheet isoisän lauluissa
Suomalaisuus maistuu makunystyröillä, pitää rystyset pystys pitkin talviöitä
Kesäst muisto valost lopputomas yössä, käy loppujen lopuks suomalaiselt jopa
työstä