Sun suudelmaan

Hiekkapihaa kirkolle käyn
nuo neljä askelmaa vielä
mun noustava on
kyyneleitä silkillä näin
ja tiesin tänne jos jään
aina oon onneton
Pysähdyin, en voinut jatkaa
heräsin, ja lähdin jo matkaan
pakenin, jäi jäljet vain hiekkaan
hunnun tään vaihdan sun suudelmaan
takanain suljin portin
piittaa en se väärin jos onkin
Valtatietä kaupunkiin päin
kun juoksen mielessäin nään
silmäs hämmentyneet
eilen vielä tiennyt mä en
et voima rakkauden
armahtaa voi murtuneet