Suurenmoinen elämä

Talo joen rannalla, ja poika hiljainen
Nousee ikkunalta kuuhun siivillään
Isä lähtee äidin luota hiljaa hiipuen
Ne kai siedä oikein ei enää itseään
Joen varren katoksesta pyörä nostettiin
«Kato äiti ilman käsiä»
Isosisko kakskyt vee meni eilen naimisiin
Se sanoi «onni tää ei koskaan häviä»
Valo kulkee veden selkää pitkin aamuisin
Kuiskaa sadoin uuden alun lupauksin
Kyyneleinä, helminä
Virta tuima, viettävä
Ikkuna on auki, kevään tulla, kuolla pois
Surun kestäväksi kasvoin, onnen en
Polun varteen aurinko teki pesän latvoihin
Jonkun pihalla on juhlat, kuulen sen
Vanhapoika naapurin käy tietä mietteissään
Se tuntee peukaloissaan huomispäivän sään
Kyyneleinä, helminä
Virta tuima, viettävä