AIVAN PIENI RAKKAUSLAULU

Syksy kylmyyttään valittaa
Ja nostaa kaulustaan
On aurinko mennyt menojaan
Kauas vuorten taa
Minä täällä olen alaston
Ja odotan sua niin
Minä täällä lämpöäs kaipaan
Ota minusta kii
Tahtoisin vielä auringon
Minulle nauravan
Ja lämpimän sateen mua saattavan
Luokse rakkaimman
Kansat kaikki katsokaa
Viimein meillä jo sulaa maa
Meille huominen on lämpönsä tuonut tullessaan
Ja kun auringon laskuun taas painan mä pään
Jotain suurta olen saanut säilymään
Kevät kolkuttaa ikkunaan
Ja avaa kaulustaan
On kevät kuin rakkaustarina
Joka kukkiin puhkeaa
Ja kesä kuin ensisilmäys
On suureen rakkauteen
Se lämmin on
Ei se pahaa tee
Vain hieman aristelee
Ja kun se luottaa kevääseen
Niin ottaa sen omakseen
Ne yhdessä lähtevät kulkemaan
Syksyn sateeseen
Kansat kaikki katsokaa
Viimein meillä jo sulaa maa
Meille huominen on lämpönsä tuonut tullessaan
Ja kun auringon laskuun taas painan mä pään
Jotain suurta olen saanut säilymään
Kansat kaikki katsokaa
Viimein meillä jo sulaa maa
Meille huominen on lämpönsä tuonut tullessaan
Ja kun auringon laskuun taas painan mä pään
Jotain suurta olen saanut säilymään