VANKILALAULU

Jo yö on tullut vankilaan
On pakko mennä nukkumaan
Niin minäkin siis punkkaan, käyn ja siellä -nukun
Käy oudot väreet rinnassain
Mä väärinkö siis silloin tein, kun viiden miehen hengen vein?
Mä olen viaton, mut arpa kohtalon, mua kohtaan oli armoton
Mä vielä hyvin muistan sen
Kun olin vasta kahdenkymmenen
Ja pojat sanoi: «Sulla on liian suuri pää!»
Mä en sitä voinut ymmärtää
Joten haulikkoni esiin tempaisin
Sen noin viisi kertaa laukaisin
Ei noussut yksikään
Mä en tuntenut mitään
Ja samantien jo minut vangittiin
Sellin Hämy seuranain
(«Päivää, nimeni on Hämy Selli»)
Mä unessani tyttöäni kaipaan
Mä olen viaton, mut arpa kohtalon kiven ensimmäisen heitti
-ohimoon