Kakofoniaa

Lapsesta asti oon viihtynyt yksin
Yhtälailla kun seurassa
Älä huolestu vaik vetäydyn nytkin
Mä kerään hetken voimii ennen kun palaan takaisin
Niin pystyn taas toimii niin kuin ihminen
Joskus tuntu et oon juuttunut tähän kakofoniaan
Mä pakenen mun piiloon huutaa aivot lomiaan
Ei oo muuttunut elämäs se on kakofoniaa
Mä pakenen mun piiloon
Piiloon kakofoniaa
Kun liike on sohjoo ja äänet vaan tuvaa
Ne muodostaa abstraktin maalauksen
Ja kaiku päässä soi vaan kuin kaukaisen laukauksen
Mä vetäydyn taas varjoon
Ennen kun palaan takaisin
Pakopaikkaan tarmoo kuin tosiystävä
Joskus tuntuu et oon juuttunut tähän kakofoniaan
Mä pakenen mun piiloon huutaa aivot lomiaan
Ei oo muuttunut elämäs se on kakofoniaa
Mä pakenen mun piiloon piiloon kakofoniaa
Mä paken mun piiloon huutaa aivot lomiaan
Mä pakenen mun piiloon
Joskus tuntuu et oon juuttunut tähän kakofoniaan
Mä pakenen mun piiloon huutaa aivot lomiaan
Ei oo muuttunut elämäs se on kakofoniaa
Mä pakenen mun piiloon piiloon kakofoniaa