Tuonen Lintu

keltaisena aamuna
tämän kaltaisena aamuna
kun huoneeni on kuollut
ikkuna sokea silmävain
juuri ylle asetellut
vaatteet kovin väsyneet
ja kynätylsä, lyhyt
käden jälki hataraa
niin usein petin itseni
liian monesti kaikki muut
liian usein pidin elämää
halpana syntymälahjana
nyt lumi peittäätienoon
tuonen lintu vaappuu virtaan
kylähiljaa murenee
ympärilläkirkkomaan
tuuli tunkee käytävillä
takin läpi iholle
nojaa päänsävoimattoman
voimaa etsien
kuivat lehdet, lukematta jääneet
alla rapisee
kun kuljen läpi tyhjyyteni
tyhjän kaupungin
kirjaimet niin sekaisin
ettäluulevat itseään sanoiksi
vain sen seikan vuoksi ovat
vieretysten laulussa