Hiljaisuus

M kuulen eteisest askeleet,
S viereen kaadut, tilaa siihen teet.
Et sano sanaakaan,
Tuijotat mun niskaa vaan,
Samalla kun m, leikin nukkuvaa.
Liian usein kaipaan niit hetki,
Et saisin yksin nukahtaa ja hert.
Ei tarvis jnnitt,
Ja sisintns selvitt,
Kun ei sit ymmrr… Itsekkn.
Hmm…
Kerto:
M tiedn, sun on vaikee ymmrt.
Haluan sun lhelle mutten ett kosket.
Ja voi, kun se riittisi sullekin,
Niin t kaikki vois jatkuu paljon helpommin.
Mulle tm syv hiljaisuus,
On parempi kuin huono valhe uus.
En voi sanoo suoraakaan,
Et 'joo, edelleen ahdistaa',
Kun me sit jtis sitten kelaamaan.
Ja joo,
Kerto:
M tiedn, sun on vaikee ymmrt.
Haluan sun lhelle mutten ett kosket.
Ja voi, kun se riittisi sullekin,
Niin t kaikki vois jatkuu niin kuin ennenkin.
Oo yeaa…
Mut hei, ei t oo helppoo mullekaan.
M en vaan pysty sanomaan,
Mik mielt painaa.
Joo… Ja m tiedn, ettet jaksa kovinkaan kauaa.
T hiljaisuus taitaa meidt tappaa.
Mm… T hiljaisuus taitaa meidt tappaa…