Arjen sankari

Arjen sankari, ilman tuntuvaa.
Laittaa kenkiäjalkaa, on lasia maassa.
Pienen elämän päässähän äkkiähäviää.
Ei pysty käsittelemään, ehkäsittenkin suuren suuri, pieneksi hetkeksi.
Arjen sankari, sataa tuhkaa.
Viha voimana kasvaa niin, sankari nahkansa luo.
Iloista laulua iltaan, on rappiollista elämä.
Harmaan nyänsit mustaan vie, musta on ainoa tie.
Hän hakee avaimia, menneessään tiensäpäässä, sormet jäässä.
Eikätaas kiirettäminnekään.
Ei pysty käsittelemään, ehkäsittenkin suuren suuri, pieneksi hetkeksi.
Arjen sankari, sataa tuhkaa.
10.5 torstai aamu alkaa.
hän hakee voimaa, tämän päivän sarkaan.
arjen sankari nousee ja käy kaupungin korkeimpaan torniin käy.
Ei hae avaimia mennessään, tajuaa tulleensa tiensäsuhteen järkensäpurkutuomioon.
Ei pysty käsittelemään, ehkäsittenkin suuren suuri, pieneksi hetkeksi.
Arjen sankari, sataa tuhkaa.